Tämän sivuston tarkoituksen on tuoda sinulle helposti ymmärrettävää tietoa ulosotosta. Olemme koonneet sinulle tietoa asioista joita ulosottotilanteissa tulee ottaa huomioon, mitä ulosotto oikein tarkoittaa ja paljon muuta. Voit myös aina kysyä meiltä. Tervetuloa!

Mikä on ulosotto

Tällä sivulla käydään läpi paljon erilaista tietoa liittyen ulosottoon. Käymme aluksi läpi yleistä tietoa ulosotosta. Jos etsit jotain tarkempaa tietoa niin silloin kannattaa selata tämä sivu läpi ja katsoa löydätkö sitä. Voit myös käyttää sivupalkissa olevaa hakutoiminta, jos tiedät mitä etsit.

ulosotto

Ulosotto tarkoittaa normaalisti sitä, kun ihmisen omaisuutta otetaan velkojen kattamiseksi. Suomessa se vaatii tuomioistuiminen tuomiota, mikä kyseessä on yksityisoikeudellisen velvoitteen eli esimerksi luottokorttivelkojen maksamatta jättäminen. Mikäli kyseessä on julkisoikeudellinen saatava eli esimerkiksi jokin maksettava vero niin se voidaan ulosmitata ilman tuomiota.

Voidaan käytännössä sanoa, että ulosotto on yleisnimitys kansankielessä. Normaalisti sillä tarkoitetaan ulosmittausta eli tietyn rahamääräisen velan eli velvoitteen täytäntöönpanoa. Noin suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa yhtä tapaa maksaa velat pois. Jossain tapauksissa se voi olla myös käytännöllisin vaihtoehto, mikäli rahaa ei vain ole. Ulosotosta voikin seurata maksuhäiriömerkintä, mikäli velallinen todetaan varattomasksi.

Ulosottoon kuuluu siis irtaimiston tai vaikka kiinsteistön luovuttaminen, mikäli sellainen tuomio tulee. Usein nähdäänkin erilaisia huutokauppoja, missä kaupataan ulosmitattuja kiinteistöjä sekä omaisuutta velkojen maksuksi. Yksi ulosoton muoto on myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen, joten pelkästä rahasta ei ole aina puhe.

Suomessa ulosotto on viranomaisten järjestämää toimintaa. Käytännössä se on organisoitu alueellisesti ulosotto-osastoihin tai – virastoihin. Näiden alaisuudessa toimii ulosottomiehiä.

Lue lisää tietoa ulosotosta Wikipedian sivuilta.

Ulosottomies

Suomessa ulosottoa hoitaa siis ulosottoviraston virkamiehet eli ulosottomiehet. Heidän tehtävänä on toimia tuomioistuimien ratkaisujen mukaisesti ja huolehtia, että tuomiot pistetään täytäntöön. Tämä tarkoittaa julkisten saatavien perintää. Virkanimikkeeltään kihlakunnanulosottomiehet ovat tutkinnoiltaan varanotaareja tai heillä on muu opistotason tutkimus.

Ulosottomiehestä lisää tietoa täällä.

Ulosotto laskuri

Ulosoton laskemiseksi voidaan käyttää myös laskuria. Se on hyvin yksinkertaista. Jos haluat laskea määrän palkasta tai eläkkeestäsi, tarvitset vain seuraavat tiedot:

– Nettotulo
– Muualta saatu tulo
– Huollettavat, jos ei huollettavia nettotulo riittää.

Käytä ulosotto laskuria täältä.

Ulosottovirasto

Suomessa ulosottovirastot ovat jaettu alueittain.  Normaalisti virastoilla on päätoimisto sekä sivutoimipisteitä. Päätoimipisteet ovat:

  • Etelä-Karjalan ulosottovirasto
  • Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
  • Etelä-Savon ulosottovirasto
  • Helsingin ulosottovirastoItä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto
  • Kainuun ulosottovirasto
  • Kanta-Hämeen ulosottovirasto
  • Keski-Suomen ulosottovirasto
  • Kymenlaakson ulosottovirasto
  • Landskapsfogdeämbetet i landskapet Åland
  • Lapin ulosottovirasto
  • Länsi-Pohjan ulosottovirasto
  • Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto
  • Oulun seudun ulosottovirasto
  • Pirkanmaan ulosottovirasto
  • Pohjois-Karjalan ulosottovirasto
  • Pohjois-Savon ulosottovirasto
  • Päijät-Hämeen ulosottovirasto
  • Raahen seudun ulosottovirasto
  • Satakunnan ulosottovirasto
  • Varsinais-Suomen ulosottovirasto
  • Valtakunnanvoudinvirasto, Turun toimipaikka
  • Valtakunnanvoudinvirasto, Helsingin toimipaikka

Tarkemmat yhteystiedot sekä tiedot sivutoimipisteistä Suomen ulosottovirastoille löydät täältä.

Ulosotto maksusuunnitelma

Aina ulosoton ei tarvitse johtaa ulosmittaukseen eli omaisuuden lunastamiseen. Ulosottomiehen kanssa on mahdollista sopia maksusuunnitelmasta. Jos hän toteaa suunnitelman toimivaksi ja katsoo palkan tai elinkeinotulon mahdollistavan maksusuunnitelman toteutumisen, voi ulosmitattavan summan kuitata ajan kanssa. Maksusuunnitelma vahvistetaan saman määräisenä kuin palkan tai elinkeinotulon ulosmittaus.

ulosottolaki

Suunnitelman kanssa voidaan hyödyntää samoja helpotuksia kuin normaalissa ulosmittauksessa. Kuitenkin esimerkiksi veronpalautukset voidaan ulosmitata riippumatta onko sinulla maksusuunnitelmaa vai ei. Joskus myös tehdään niin sanottu turvaava ulosmittaus, jolla halutaan varmistaa, että suunnitelma todella toimii.

Maksusuunnitelman noudattamatta jättäminen johtaa tietysti ulosmittaukseen ja omaisuuden myymiseen. Sama voi käydä, mikäli ulosottoon tulee uusia saatavia tai ulosmittauksessa olevaa omaisuutta hoidetaan huonosti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistön tai maaomaisuuden heitteille jättöä.  Näissäkin tapauksissa on mahdollista kuinkin laatia myös uusi maksusuunnitelma.

Ulosotto suojaosuus

Ulosotolla on olemassa tietty suojaosuus, minkä tarkoitus on turvata elinkeino ulosoton kohteeksi joutuneelle henkilölle sekä hänen elätettävilleen. Suojaosuuteen tuli muutos vuoden 2013 alussa. Lyhyesti sanottuna 1.1.2013 alkaen suojaosuuden määrä oli 22,30 euroa päivää kohden, mihin oli mahdollisuus saada huolettaville lisäosuus. Tämä on 8,01 euroa päivää kohden. Huolettavalla tarkoitetaan esimerksi omaa lasta. Katsotaan tätä asiaa hieman tarkemmin vielä.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2013 lukien:

  • Velallisen suojaosuus, kun hän elää yksin on 669,00 euroa kuukaudessa.
  • Velallisen suojaosuus, kun hänellä on yksi elätettävä on 909,30 euroa kuukaudessa.
  • Velallisen suojaosuus, kun hänellä on kaksi elätettävää on 1149,60 euroa kuukaudessa.
  • Velallisen suojaosuus, kun hänellä on kolme elätettävää on 1389,90 euroa kuukaudessa.

Suojaosuuden tarkoitus

Suojaosuuden tarkoitus on suojata velallisen elinkeinoa. Siitä johtuen palkasta ei ulosmitata lainkaan, jos se on pienempi kuin suojaosuus. Jos palkka taas ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa. Mikäli palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta.

Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta se ei ole sitä. Hahmottaminen vaatii vain hieman laskemista. Selvennetään vielä muutamia termejä tässä.

  • Palkalla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, mikäjää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.
  • Suojaosuus on ulosotettavalle jäävä osuus palkasta eli vuoden 2013 alusta alkaen 22,30 euro päivässä. Tähän oli mahdollista lisäosia.

Ulosottolaki

Suomessa on erillinen ulosottolaki. Laissa sanotaan seuraavaa:

”1 §: Tämän lain mukaisesti pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu yksityisoikeudellinen, tuomioon tai muuhun tässä laissa tarkoitettuun ulosottoperusteeseen sisältyvä:

1) velvoite raha- tai tavarasuoritukseen (maksuvelvoite);

2) velvoite luovuttaa toiselle kiinteää omaisuutta tai määrätty irtain omaisuus;

3) velvoite luovuttaa toisen hallintaan kiinteää omaisuutta, rakennus, huoneisto, muu tila tai sen osa taikka velvoite muuttaa sieltä pois (häätö);

4) velvoite tehdä jotakin;

5) kielto tehdä jotakin ja velvoite sallia, että toinen tekee jotakin.”

Tarkemmin lakiin voi tutustua täältä.

Ulosottorekisteri

Suomessa on olemassa erillinen ulosottorekisteri. Lain mukaan siellä säilytetään tietoja vuosien ajan. Osa tiedoista säilytetään jopa 30 vuoden ajan ja toiset taas noin 10 vuoden. Tosin tietoja voidaan poistaa aikaisemminkin, mikäli niille ei ole enää tarvetta.

Rekisteristä on mahdollista saada tietoja ulosotetuista henkilöistä. Asiaa täytyy tiedustella paikalliselta ulosottoviranomaiselta. Asiaan täytyy olla hyvä syy kuitenkin. Tälläinen voi olla esimerkiksi luottotoiminnan harjoittaminen. Silloin on mahdollista saada tietoja parin edeltävän kuukauden ajalta.

Ulosmittaus

ulosottokaari

Ulosmittauksessa jokin velka tai muu saatava on mennyt ulosottoon, kun velallisen ulosottoperusteet ovat täyttyneet. Tämä on voinut tarkoitaa esimerkiksi sitä, että velallinen on jättänyt maksamatta elatusavun. Silloin tuomioistuin on antanut maksutuomion, jolloin vellisen omaisuutta ulosmitataan ja myydään velkojen maksuun tai sitten hänen palkastaan tai muusta tuloista ulosmitataan osuus.

Ulosmittaus voidaan kuitenkin myös keskeyttää, joko kokonaan tai vain tilapäisesti. Tilapäistä keskeytystä kutsutaan usein vapaakuukaudeksi. Kerromme tästä enemmän seuraavassa kappaleessa.

Ulosottomies hoitaa ulosmittauksen, kuten aikaisemmin jo tällä sivulla kerroimme. Hän voi kehoittaa velallista luovuttamaan omaisuutta tai sitten hän ottaa sen omatoimisesti, jos velallinen ei toimi kuten on pyydetty. Lisäksi velallisen omaisuutta voidaan ulosmittauksen toimittamiseksi etsiä velalliselle kuuluvasta rakennuksesta, säilytyspaikasta, ajoneuvosta tai kulkuneuvosta, ulkotiloista ja sisätiloista. Myös sivullisen hallussa olevista edellä mainituista paikoista voidaan etsiä jos on syytä arvella hänen osallistuvan velallisen omaisuuden piilotteluun.

Velallisen omistamista kiinteistöistä ja mailta voidaan etsiä ulomitattavaa omaisuutta ilman hänen suostumustaan. Sama koskee myös sivullisia, mutta silloin sivulliselle täytyy tarjota mahdollisuus luovuttaa velallisen omaisuus ulosmittavaksi.

Kaikkea ei kuitenkaan saa ulosmitata. Tässä muutamia asioita, mitä ei voi ulosmitata:

  • Eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen myönnettyä avustusta tahi korvausta.
  • Kivusta, särystä tai muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, kärsimyksestä taikka sairaanhoitokustannuksista, hautauskustannuksista tai henkilövahingoista aiheutuneista kuluista saatua korvausta.
  • Valtiolta vapauden menetyksen johdosta maksettua korvausta.
  • Oikeudenkäynnin viivästymisen tai kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen valvontaelimen toteaman loukkauksen vuoksi maksettua korvausta tai hyvitystä.
  • Sellaista omaisuutta, jota lain mukaan ei saa luovuttaa.
  • Opiskeluun, tutkimukseen tai muuhun sellaiseen verrattavan toiminnan aiheuttamien kustannusten kattamiseen myönnettyjä varoja, jotka julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö taikka säätiö on henkilölle myöntänyt.
  • Lisäksi mikäli ulosottomies arvioi, ettei hakija tulisi saamaan velalliselta vähäistäkään määrää ulosmitatuksi, voidaan velalliselta jättää muuta omaisuutta ulosmittaamatta. Toisaalta tässä on miekan terän toinen puoli: jos katsotaan, että olisi kohtuutonta jättää perimättä edes vähäistä omaisuutta velkojan kannalta, omaisuutta voidaan ulosmitata.

Ulosotossa lähtökohtaisesti toteutaan seuraavaa järjestystä, kun velallisen omaisuutta ulosmitataan:

  • Ensin otetaan rahaa, rahasaatavaa, palkkaa, eläkettä tai muuta tuloa.
  • Seuraavaksi ulosmitataan irtainta omaisuutta
  • Lopuksi turvaudutaan kiinteään omaisuuteen.

Ulosoton vanheneminen

Ulosotto, kuten muutkin velat, voi vanheta. Velkojen vanhetumisajat ovat hyvin erilaisia, koska niistä säädetään eri laeissa. Tässäkin tapauksessa riippuu siitä, että millaisesta velasta on kyse sekä lisäksi siitä, että missä perinnän vaiheessa velka oikein on.

  1. Yleinen velan vanhentumisaika on kolme tai viisi vuotta. Se koskee kaikkia velkoja, paitsi suoraan ulosottokelpoisia velkoja.
  2. Erityinen vanhentumisaika on viisi vuotta. Se koskee veroja ja julkisia maksuja, kuten televisiolupia, sairaala- ja muita julkisen terveydenhuollon maksuja, elatusapuvelkaa ja sakkoja.
  3. Velan lopullinen vanhentumisaika on 15 tai 20 vuotta. Se koskee kaikkia niitä yksityishenkilöiden velkoja, joille on haettu tuomio eli ulosottoperuste ja jotka eivät ole jo vanhentuneet aiemmin yllämainittujen vanhentumisaikojen perusteella

Ulosotto vapaakuukaudet

Ulosotolle on mahdollista saada vapaakuukausia eli kokonaisia kuukausia, jolloin ulosmittausta ei tarvitse suorittaa. Vapaakuukausiin tai taukoihin vaikuttaa erilaiset asiast. Esimerkiksi sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voi olla se vaikuttava tekijä, mikä huomioidaan kun ulosmitataan. Myös pitkä työttömyys voi johtaa neljän kuukauden lykkäykseen ulosmittauksen suhteen.

Myös sellaisessa tilanteessa, missä ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi, mikäli

  1. Ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (nettopalkka enintään kaksi kertaa henkilökohtaisen suojaosuuden määrä);
  2. Velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
  3. Keskeyttämiseen on erityinen syy

Ensimmäisen kohdan perusteella sinulla voi olla oikeus kahteen vapaakuukauteen joka vuosi. Muiden perusteiden puolesta vapaakuukausia voi saada enintään kolme vuodessa. Täytyy muistaa, että samaa perustetta ei voi käyttää vapaakuukauden saamiseen sekä ulosmittauksen rajoittamiseen.Tosin elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.

Ota yhteyttä ja kysyy lisää tietoa

Mikäli haluat tietää vuorotteluvapaasta mitä vain, jätä meille kysymys (vaikka nimettömästi) ja vastaamme sinulle piakkoin. Jätä kysymys klikkaamalla tästä.

Lue sivuiltamme lisää tietoa

Löydät paljon lisää tietoa artikkeleidemme arkistoista. Arkistoista löytyy jokainen sivustolle kirjoitettu artikkeli ja ne löytyvät aikajärjestyksessä. Tutustu arkistoihin klikkaamalla tästä.

Voit myös seurata sivustolle tulevia kirjoituksia artikkelit – sivun kautta. Seuraamalla Vuorotteluvapaa.comin päivityksiä, saat uusimmat ja ajankohtaisimmat tiedot heti kun uusi kirjoitus julkaistaan.

Leave A Response

* Denotes Required Field